Pamfletti

Haluaisin tuoda Kristuksen ydinsanoman ja opetukset tämän päivän hengellisen etsijän tietoisuuteen, jotta tunnistaisimme sen arvokkaan perinnön, joka on aina ollut läsnä kulttuurissamme ja jokapäiväisessä elämässämme. Väitän, että emme ymmärrä Kristuksen sanojen yksinkertaista, syvällistä merkitystä ja sen samankaltaisuutta Advaita Vedantan kanssa, ei-kaksinaisuusoppi, joka on erittäin suosittu hengellinen suuntaus lännessä nykyään.Tämä johtuu Kristuksen opetusten epätäydellisestä ja osittain vääristyneestä tulkinnasta, mikä saa meidät etsimään vastauksia hämmentäviin kysymyksiin kauempaa, mm. idästä. Uskon, että nykypäivänkin tavalliset ihmiset ovat valmiita vastaanottamaan Kristuksen opetuksen keskeisen viestin; yksilöllisen 'minän' liitto ja sulautuminen yhdeksi ja ainoaksi todellisuudeksi. Tätä varten tarvitsemme menetelmän ja avaimen, joka avaa ja selventää viestin.

Avaimen antoi meille Sri Ramana Maharshi itsetutkinnan harjoituksella. Kun Advaita väittää; "Tat Twam Asi", Että sinä olet", vain lauseen hyväksyminen tai ymmärtäminen ei johda meitä mihinkään. Siksi seuraavan kysymyksen pitäisi olla, jos olen "Tuo", niin "Kuka minä olen?"​Kun keskitämme huomiomme itseemme, 'minään', mielen luonnollinen taipumus mennä ulospäin kohteisiin heikkenee ja vastaavasti kiinnostuksemme kääntyä sisäänpäin kasvaa.   Itsetutkimuksen harjoittaminen voi tuntua kuivalta, jos ajattelemme sitä vain mentaalisena. Meidän on ruokittava sitä rakkauden raikkaalla vedellä päästäksemme syvemmälle. Rakkaus on voima, joka antaa meille tarpeellisen motivaation jatkaa itsetutkimusta. : "Rakasta (Herraa) Jumalaasi (arameankielinen 'allaha') koko sydämestäsi ja kaikesta sielustasi ja kaikesta mielestäsi."

Arameankielinen sana 'allaha' tarkoittaa maailmankaikkeuden alkuperää ja voimaa, joka on ilmassa, jota hengitämme, sydämessämme ja tietoisuutena omasta olemassaolostamme. Jumalan, itsemme rakastaminen tällä tavalla on sama asia kuin itsetutkimuksen harjoittaminen. Kun käännämme huomiomme ja kiinnostuksen yhä enemmän sisäänpäin tuntemaan itsemme, erillinen 'minä' menettää otteensa ja Jumala (todellinen minä) avautuu kuin kukka, jonka jokainen kokee synnynnäisenä 'minä'-tunteena. Kristuksen ohje: "Rakasta Jumalaasi kaikesta sydämestäsi..." sana "Jumalaasi" on olennainen minun mielestäni. Kukaan ei rakasta tuntematonta, kaukaista tai erillistä Jumalaa, korkeintaan pelkäämme sitä. Sen sijaan rakastamme jotain lähellä meitä olevaa. Ja mikä on meitä lähimpänä? Se on oma itsemme, 'minä'.

Ratkaisemalla 'minän' arvoitus ratkeaa myös kaikki muu. Kristus ilmaisi sen näin; "Minä olen tie, totuus ja elämä. Joten "minä" on tie, totuus ja elämä. Jeesuksen äidinkieli oli aramea ja arameaksi "minä olen" olisi "ina'na" (minä-minä), ilman verbiä 'olen'. Näin voimme ymmärtää, että Kristus tarkoitti yksilön 'minän' ykseyttä sen lähteen kanssa.

Ramana Maharshi sanoi saman asian tamiliksi, 'nan-nan', minä-minä tai 'minä olen minä'. Olen huomannut, että Kristuksen opetukset ovat edelleen ajankohtaisia. Kun laitamme Advaitan "silmälasit" päälle, näemme, että on vain yksi opetus ja yksi opettaja ajasta ikuisuuteen.